Varsa(t) 10 vuotta

JOHDANTO

 

 

Ratsastusseuratoiminta Suomessa on yli 95 vuotta vanhaa, sillä maamme vanhin seura Suomen Kenttäratsastusseura - Finska Fältritklubben (KF) perustettiin vuonna 1911. Ratsastuksen monimuotoisuutta harrastuksena ja urheiluna kuvastaa loistavasti juuri tämän vanhimman seuran tarkoitus ja aie: Viedä ratsastus maneesin tomuista metsiin ja kentille. Heidän ohjelmaansa sisältyi tuolloin mm. metsästys- ja musiikkiratsastusta, nykyään jokseenkin tuntemattomia lajeja!

 

No niistä ajoista on aikaa, ratsastus lienee silloin ollut harvain huvi, toisin kuin onneksi nykyään, jolloin tämä rentouttava ja paljon antava harrastus on lähes kaikkien halukkaiden saavutettavissa, vieläpä varsin kohtuullisin kustannuksin. Jossain mielessä onkin valitettavaa se ilmeisesti ”menneen maailman” hieman elitistinen leima, joka joskus tähän sinänsä jaloon urheiluun ja harrastukseen lyödään.

 

Seuratoiminta on maassamme kamppaillut samat laskut ja nousut kuin muukin yhteiskunta, kaikki vaikuttaa kaikkeen. 30-luvun kireä taloustilanne, sitten sota-aika, 50-luvulla yleistä passiivisuutta, kunnes 60-luvulla hiljainen elpyminen, jolloin seuroja alkoi pikkuhiljaa syntyä lisää. Mainittakoon, että 20-luvulla perustettu Ratsastusliittokin hiipui välillä toimimattomaksi ja 1933 perustettiin Suomen Ratsastajainliitto, joka siitä lähtien on uurastanut kunnialla kaikkien ratsastajien hyväksi.

 

70-luku toi ratsastusharrastuksen yhä useampien ulottuville ja 80-luvun puoliväliin päästäessä tapahtui suoranaista ryntäystä talleille. Niinpä SRL:llä on tällä hetkellä lähes 400 erikokoista ja erityyppistäkin jäsenseuraa, joissa on yli 30 000 jäsentä. Ratsastajainliitto on jo kymmenenneksi suurin lajiliitto Suomessa. Talouden heilahteluista riippumatta ratsastusta harrastavien määrä kasvaa koko ajan.

 

SYNTYSANAT

 

 

Ratsastusseura Varsa ei syntynyt hetkessä eikä helposti, kukaan ei lausunut kerralla syntysanoja, vaan tarvittiin useampia ”startteja” ennen kuin toiminta hyrähti käymään.

 

Paikallislehdessä 27.2.86. todetaan ”Ratsastusseuraa puuhataan taas” sillä jo 3 vuotta

aiemmin oli Vammalaan yritetty perustaa omaa seuraa, mutta hanke oli jostain syystä kuivunut kokoon. Nyt yritettiin paremmalla menestyksellä. Koolla oli ratsastuksen ystäviä Vammalasta ja myös Äetsästä ja Huittisista. Tähän asti alueen aktiiviharrastajat olivat kuuluneet Tampereen Ratsastusseuraan.

 

Ratsastusharrastus tällä seudulla oli painottunut esteratsastuksen puolelle. Innokkaita isompia ja varsinkin pienempiä hyppääjiä sekä heidän harrastustaan tukevia vanhempia kertyi perustavaan kokoukseen, joka pidettiin 16.3.1986 ja seura aloitti toimintansa nimellä Vammalan Ratsastusseura ry.

 

Ensimmäisenä vuonna jäsenmäärä oli 34 varsinaista jäsentä, joista senioreja 16 ja junioreja 18 sekä lisäksi 14 kannatusjäsentä. Talousarvion loppusumma oli 3800 mk. Seuran ensimmäisenä puheenjohtajana toimi Raimo Vieras ja johtokuntaan kuuluivat silloin Matti

Härmä, Marketta Korpelainen-Reinilä, Jouni Pietilä, Arto Rekikoski ja Paavo Salli sekä johtokunnan ulkopuolella sihteerinä Sirkka-Liisa Leino.

 

Heti ensimmäisenä vuonna toiminta sitten käynnistyikin vireänä. Seuran sääntöjenmukaisena tarkoituksena oli ”herättää kiinnostusta ja ylläpitää ratsastusharrastusta”. Tämän tarkoituksen toteuttamiseksi järjestettiin Härmän ratsastuskentällä valmennusta viikoittain. Jorma ” Pappa” Ruuskanen, armoitettu ponivalmentaja, pani vauhtia pikkuratsukoihin; kentän laidalta kuului tuon tuostakin komento: ”JA SITTEN KANTTERIA YMPÄRI KENTTÄÄ!!!” Ja niin sitä mentiin kevyessä istunnassa laukkaa, että mäki kaikui! Eikä kilpailuitten järjestämisessä sen paremmin kuin niihin osallistumisessakaan aikailtu. Ensimmäisenä vuonna pidettiin kahdet kilpailut, joihin osallistujia tuli myös muista seuroista. Puhumattakaan siitä, että seuran ratsukot kiisivät kilpailuissa menestyksellä Hämeenkyrössä, Kangasalla, Ylöjärvellä, Ypäjällä, Porissa ja Raumalla. Osallistuttiinpa jääraveihinkin, niissä vauhtia riitti ja mainetta saatiin.

 

Uuden seuran ja sen jäsenten intoa kuvasi hyvin Susanna Visurin toteamus Tyrvään Sanomissa 23.10.1986 olleessa jutussa: ”Se on vaan semmonen hevoskärpänen, kun tarttuu, ei siitä enää eroonkaan pääse” Oikeassahan Suski oli.

 

Vammalan Lousajaan saatiin syksyllä Tiina Harjulan ylläpitämä Tiinan talli, jolta löytyi tallipaikkoja sekä harjoittelua ja valmennusta varten kenttä, Härmän kentän lisäksi. Esteiden ylittämisen jaloa taitoa opetti aiemmin mainitun Jorma Ruuskasen lisäksi Pertti Kaukinen.

 

 

KASVU JA KEHITYS

 

 

Uoma alkoi hahmottua, toiminta jatkui alkuun päästyään varsin vilkkaana ja jäsenmäärä lähti nousemaan. Ratsastajat harjoittelivat, valmentautuivat ja kilpailivat ahkerasti.

 

Arto ja Mirja Rekikoski rakensivat Huittisiin seuran toiminta-alueen (Vammalan kaupunki, Huittisten kaupunki, Äetsän kunta sekä näiden lähialueet)  ensimmäisen ratsastusmaneesin, jonka avajaiskilpailut, kolmannen toiminta vuoden alkajaisiksi muodostuivat varsin historialliseksi tapahtumaksi; Ensimmäiset koskaan Huittisissa järjestetyt esteratsastuskilpailut ja vielä yksityisen omistamassa maneesissa, mikä tuolloin oli harvinaisuus Suomessa ja ainutlaatuista Satakunnassa. Tyytyväisyys kuului niin seuran uuden puheenjohtajan Jouni Pietilän kuin avajaisnauhan leikanneiden kaupunginjohtaja Kauko Heurun ja valtuuston puheenjohtaja Einari Niemisenkin puheissa. Kun ensimmäisistä maneesin avajaisista tuskin oli hengähdetty, oli edessä jo toiset; heinäkuun loppupuolella samana vuonna varsalaisten ratsastusmahdollisuudet sen kun paranivat KT-tallin saatua myös käyttöönsä oman maneesin Äetsään.

 

Kolmas toimintavuosi toi mukanaan aluejaoston perustamisen. Huittisten jaostoa valittiin vetämään Arto Rekikoski ja Äetsän jaoston johtoon tuli Kauko Tuominen.

Aivan vuoden lopulla 1.12.1988 kirjattiin pitkään suunniteltu nimenmuutospäätös pöytäkirjoihin. Vammalan Ratsastusseura ry:stä tuli Ratsastusseura Varsa. Muutos tuli voimaan 1.1.1989 samassa yhteydessä kun kotipaikka Vammalasta muuttui Huittisiin. Perusteena muutoksille voidaan pitää toiminnan ja varsinkin jäsenmäärän painopistealueen siirtymisestä Huittisten-Äetsän puoleen.

 

Seuraavat vuodet vakiinnuttivat toiminnan, toivat kokemusta ja taitoa sekä kilpailujen järjestämisestä että kilpailemisesta. Käytettiin kokeneita valmentajia, niin kuin nykyäänkin. Jäsenmäärä nousi oikein mukavassa tahdissa, harrastajat lisääntyivät ja syntyi myös runsas ja innostunut tuntiratsastajien joukko.

 

Harjoittelumahdollisuudet paranivat jälleen, kun  K&K- Tallin maneesin avajaisia vietettiin Huittisissa  marraskuussa 2000. Ohjelmassa oli Marko Björsin kouluratsastusesityksen lisäksi  mm. hulvatonta pukuesteratsastusta sekä legendaarinen Punahilkka-näytelmä.  Yleisöä viihdytti myös paikallinen julkkis ”Mummo”, joka uskaltautui jopa hevosen selkään. Maneesissa on sittemmin järjestetty lukuisia aluekisoja sekä seuran valmennuksia.

 

 

YHTEYS JÄSENIIN, TIEDOTUSVÄLINEISIIN, ”YSTÄVIIN JA KYLÄNMIEHIIN”

 

 

JÄSENET

Jäseniä palvelemaan oli jo aiemmin syntynyt oma tiedotuslehtinen, joka 17.6.1991 kastettiin Anna-Reetta Lehmuksen ehdotuksen mukaisesti TURPARUUVIKSI. Se on ilmestynyt jäsenten iloksi muutaman kerran vuodessa mm. Sari Peräniityn ja Susanna Visurin toimittamana, monet ahkerat ”pikkutoimittajat” apunaan. Turparuuvista tuli odotettu ja luettu lehti. Vuonna 2005 tiedottamisessa siirryttiin nykyaikaan, jäsentiedotteet lähetetään nykyään sähköpostilla. Seuralla on myös omat internet-sivut.

 

Nuorimmille varsalaisille on vuodesta 1993 Huittisten Ratsastuskeskuksen tiloissa toiminut HEPPAKERHO. Kerhossa on opetettu hevosen oikeaa kohtelua, varusteiden hoitoa, hevosen anatomiaa ja monia muita hevosharrastukseen liittyviä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Lisäksi heppakerholaiset ovat esittäneet hauskoja itse suunnittelemiaan ja toteuttamiaan ohjelmia seuran kevät- ja pikkujoulujuhlissa. Heppakerholaiset ovat myös retkeilleen erilaisissa tapahtumissa ja suorittaneet harrastusmerkkejä. Syksystä 2004 alkaen heppakerho on toiminut myös Säkylän Huovinrinteen tallilla.

 

Varsa huolehtii jäsentensä viihtyvyydestä ja virkistyksestä. Miltei vuosittain on käyty Helsingissä International Horse Show:ssa, pariin otteeseen on nähty ”maailman parasta kouluratsastusta” Turussa Wienin Ratsastuskoulun ja Lipizzan hevosten esittämänä. Ratsastuksen MM-kisat Tukholmassa olivat vierailun kohteena kuin myös Hevosopiston avoimien ovien päivät Ypäjällä. Tutustumismatkojen ansiosta syntyy ja säilyy käsitys sekä kosketus ratsastuksen koko kuvaan ja pysytään mukana alan kehityksessä. Nämä reissut ovat myös elintärkeitä yhteishengen luomisen ja säilymisen kannalta. Siksipä syyskokous on joskus pidetty Eedenissä Nokialla ja pikkujoulu risteillen Siljalla. Matkoille ovat olleet tervetulleita myös ratsastajien ”kotijoukot”. Talkoolaisten virkistykseksi on järjestetty saunailtoja parikin kertaa vuodessa, huhujen mukaan saunojat ovat toisinaan jatkaneet joukolla Huittisten yöelämään.

 

 

TIEDOTUSVÄLINEET JA TUKIJAT

 

 

Varsan toiminta on hyvin ulospäin suuntautuvaa. Lehdistöön ja muihin tiedotusvälineisiin on alusta asti luotu hyvät, avoimet suhteet, niinpä palstatilaa tapahtumien yhteydessä on aina saatu runsain mitoin. Yleisö on ollut innokkaasti seuraamassa Varsan järjestämiä tapahtumia. Seura on pyrkinyt olemaan välittömässä yhteydessä eri tahoihin; on käyty tervehdyskäynneillä, joulusanomaa viemässä vanhainkodille, on järjestetty talutusratsastusta ja poniajelua sekä avoimien ovien päiviä. Oltiinpa avustamassa TV-ryhmää  sen filmatessa Vammalassa. Tuolloin tarvittiin kaksi ratsastavaa kasakkaa ja eikös Varsasta löytynyt juuri sopivat; Raimo Vieras ja Kalle Lempiäinen.

 

Tiedotusvälineitä tarvitsee seura kuin seura, ja apuun valmiit ”sponsorit” ovat seuran talouden kannalta korvaamattomia.  Alueen liikelaitokset, yrittäjät ja yksityiset tukijat ansaitsevatkin suurkiitoksen panoksestaan. Ne ovat mahdollistaneet onnistumisia ja menestystä. Pitkäaikaisina sponsoreina ovat toimineet Huittisten Säästöpankki, Huittisten S-Market ja Huittisten Lähivakuutus. Yksityisistä tukijoista mainittakoon erityisesti seuran kunniajäsen, edesmennyt Kaarlo ”Kalle” Lempiäinen, todellinen hevosten ja ratsastuksen ystävä, joka sydämestään ja vaivojaan säästämättä teki työtä seuran alkutaipaleella järjestämällä kisoja, rakentamalla estekalustoa, kehittämällä hankalille hevosille kuljetussuojia ja antamalla hevosiaan nuorten ratsastettaviksi.

 

Mainittakoon kiitoksin kaksi ammatti-ihmistä, jotka nöyrästi ruokapalkalla ovat antaneet itsensä seuran kilpailuorganisaation käyttöön: kengittäjä Kirsti Pulkkinen ja eläinlääkäri Pertti Valkama. He ovat pitäneet huolen siitä, mikä ratsastuksessa on tärkeintä: HEVOSESTA.

 

 

SEURAN TUNNUKSET

 

 

Seuran viralliset tunnukset, oma logo ja oma lippu on nekin ajallaan saatettu kuntoon. Huittislainen kuvaamataidonopettaja Anne-Maija Hosike suunnitteli seuralle tunnusmerkin eli logon, joka virallistettiin 10.10.1991. Se on todettu onnistuneeksi ja niinpä se onkin tullut tutuksi monessa tuotteessa; t-paidoissa, edustuspuvuissa, vyölaukuissa ja tietysti paperipainotuotteissa. Uusimpina seuratuotteina jäseniä varten on hankittu logolla varustettuja loimia ja kisahuopia sekä takkeja.

 

Seuralle haluttiin saada myös oma lippu juhlistamaan omia tilaisuuksia ja luomaan niihin arvokkuutta. Lippuhanke käynnistettiin 11.6.1992 ja se eteni niin, että perinteinen naulaustilaisuus pidettiin 22.5.1993 KT-tallilla, jonne olivat kutsuttuina johtokunnan jäsenet, myös entiset, tilintarkastajat sekä ratsastajia. Lipun juhlallinen käyttöönvihkiminen suoritettiin Huittisten vanhalla urheilukentällä 10.7.1993 kansallisten kilpailujen yhteydessä. Lipun mukaan valmistetun pienoisviirin saivat tilaisuudessa läsnäolleet SRL:n, Satakunnan piirin sekä Huittisten kaupungin edustajat. Vuoden 2006 alkuun mennessä pienoisviiri on annettu yhteensä 19:lle ansioituneelle jäsenelle tai yhteistyökumppanille.

 

 

10-VUOTISJUHLAT 1996

 

 

Varsan 10-vuotisjuhlia vietettiin järjestämällä Huittisten pallokentällä ratsastusjuhla vauhdikkaine esityksineen. Juhlakahvit tarjottiin läheisellä koululla. Syntymäpäivän kunniaksi julkaistiin Varsan ensimmäinen historiikki ja luovutettiin  pöytäviiri yhdeksälle ansioituneelle jäsenelle.

 

 

 

 

KILPAILUTOIMINTA

 

 

Toimiva yhdistys ja varsinkin ratsastusseura tarvitsee asiasta innostuneita ja työteliäitä jäseniä ja tavoitteen. Tavoite on selvä, ”Varsan kasvaminen isoksi ja vahvaksi”

 

Toiminnan pääosan vie kilpailutoiminta. Kilpailujen järjestäminen kysyy positiivista, jopa uhrautuvaa asennetta. Lukemattomat ovat ne tunnit ja päivät, jotka Varsan toimihenkilöt ovat käyttäneet seuransa hyväksi. Osa on ottanut ansiotyöstäänkin vapaata, jotta isot kilpailutapahtumat on saatu kunnialla läpiviedyiksi.

 

2-päiväisen kansallisen- ja aluekilpailun vaatima toimihenkilömäärä on 50-60 henkeä. Varsan tavoitteena on alusta asti ollut tasokkaitten kilpailujen tarjoaminen ratsastajille, siksi toimihenkilöitä on koulutettu liiton kursseilla ratamestareiksi, tuomareiksi ja ohjaajiksi asiantuntemuksen lisäämiseksi. On oltu myös aktiivisesti mukana aluetoiminnassa tiedon ja taidon kartuttamiseksi. Joka vuosi kisaorganisaatio on käynnistetty hyvissä ajoin. Niinpä vuosittain on pystytty organisoimaan vähintään neljät kansalliset tai alueelliset kilpailut, joinakin vuosina  jopa seitsemät. Ensimmäiset kansalliset esteratsastuskilpailut saatiin vuonna 1990, lähtöjä noissa kisoissa oli 90. Samana vuonna Varsa järjesti historiansa ensimmäiset kouluratsastuksen piirikunnalliset kilpailut. Lähtöjä kirjattiin 22.  Mittava suururakka tehtiin kuitenkin vuonna 1994, jolloin saatiin järjestää kansallisen A-tason esteratsastuskilpailun yhteydessä junioreitten ja nuorten SM-kilpailut. Kilpailussa oli 11 luokkaa ja 245 lähtöä radalle. Kisojen läpivieminen oli kunniakas ja kiitettävä suoritus. Välillä on vähän hengähdetty ja järjestetty vain muutamat kisat vuodessa.

 

20-vuotisjuhlan kunniaksi kuluvan vuoden heinäkuussa järjestettiin peräti kolmepäiväiset kansalliset kilpailut, joiden huipennuksena olivat junioreiden esteratsastuksen SM-kisat. Kisoissa oli yli 400 lähtöä ja kisatalkoisiin osallistui noin 100 talkoolaista. Kisoja varten tilattiin Emilia Friskiltä estejohteet, joissa on kuvattuna pulska poni ja syntymäpäiväkakku. SM-kilpailuun osallistui myös entinen varsalainen hevonen, Tomas Kivirannan ratsu Kicki-Rose, jonka omisti aikaisemmin Kati Kärki-Lehtinen. Tomas ja Kicki nappasivat jännittävän kilpailun päätteeksi SM-kultaa. Kerrankin ratsastuskilpailuissa oli katsomo aivan täynnä!

 

KT-Tallin Ratsastajien ja Huittisten Seudun Ratsastajien kanssa on tehty yhteistyötä, on lainattu estekalustoa puolin ja toisin ja saatu kisajärjestelyihin talkooapua naapuriseuroilta. Varsalaiset ovat myös olleet mukana toimihenkilöinä muiden seurojen kisoissa.

 

 

KILPARATSASTAJAT JA TUKI

 

 

Seuran ratsukot ovat menestyneet niin alue-, kansallisissa kuin SM-kilpailuissakin loistavasti ja tehneet erinomaisesti Varsaa tunnetuksi. Varsalaisia on nähty aina PM- ja EM-kilpailuja myöten.

 

Varsan menestynein ratsastaja on Kati Kärki-Lehtinen, joka on saavuttanut kenttäratsastuksessa senioreiden PM-kultaa ja muutaman SM-mitalin, sekä sijoittunut EM-kisoissa. Ponivuosina Kati sai SM-mitaleja sekä este- että kenttäratsastuksesta. Viime vuosina varsalaisista parhaiten on SM-tasolla menestynyt Maija Yli-Huhtala. SM-kenttähopean jatkoksi hän sai tänä vuonna kenttäratsastuksen SM-kultaa.  Maijalla on myös nuorten PM-kultamitali. Myös  Varsan joukkue on yltänyt hopealle kenttäratsastuksen SM-kisoissa vuonna 2004, joukkueessa ratsastivat Pauliina Marttila, Johanna Reunanen ja Minna Lehtonen.

 

Katja Reunanen (nyk. Arola)  on saanut SM-mitaleita kenttäratsastuksessa poniratsastajana, junioreissa ja nuorissa, mitaleita on yhteensä viisi! Minna Peltolalla (nyk. Lehtonen) on nuorten SM- pronssi kenttäratsastuksesta ja Johanna Reunasella junioreiden SM-hopea. Ann-Niina Kiviniitty sai ponien  kenttäratsastuksen SM-pronssin tänä kesänä.

 

Marika Kiukkonen (nyk.  Pöyri) on parhaiten kouluratsastuksessa kilpaillut varsalainen, junioreiden ja nuorten SM-kisoista on tullut yhteensä kaksi mitalia. Suomenhevosten kenttämestaruuksista Sari Marjamäellä on kolme mitalia ja Anna-Mari Majakulmalla kuluneelta kaudelta pronssia.

 

Myös lukuisat muut Varsan ratsastajat ovat saavuttaneet aluemestaruuksia ja sijoituksia niin ulko- kuin hallikilpailuissa sekä runsaasti hyviä sijoituksia monissa kansallisissa kilpailuissa. Varsalaiset kilpailevatkin monipuolisesti, seurasta on löytynyt myös rasittavassa matkaratsastuksessa voimiaan koettelevia.

 

Seura tukee ratsastajiensa valmennusta ja kilpailemista vuosittain myös rahallisesti ja myöntää lisäksi palkkio- ja kannustusstipendejä saavutuksista aina käytettävissä olevien varojen mukaan. Monet kärkiratsastajat ovat olleet osallisina myös SRL:n valmennusrenkaissa.  SM-tasolla menestyneistä ratsastajista suurin osa valmentaa muita (vaikka osalla kilpailu-ura jatkuu edelleen aktiivisena), joten heidän tietonsa ja kokemuksensa siirtyy eteenpäin muille ratsastajille. 

 

Seuran mestaruuksista kilpaillaan vuosittaan koulu- ja esteratsastuksessa omien aluekisojen yhteydessä ja samalla kisataan myös junioripokaaleista. Paras este-, koulu- ja kenttäratsastaja palkitaan kansallisten sijoitusten perusteella.

 

 

VAMMAISRATSASTUS

 

 

Suomi on kehitysvammaisten ratsastuksen huippumaa ja suurin osa valmentautumisesta tapahtuu Huittisissa. Vammaisratsastajien valmentajana toimii Anne Pakarinen. Seuramme ratsastajat Jasmin Blomander ja Mirja Puntala ovat edustaneet  Suomea ja Huittista loistavasti kansainvälisellä tasolla: Itävallan Summergames:it 2006 toivat ”Jassulle” kaksi kultaa ka Mirjalle hopean ja pronssin. Kiinan Special Olympic World Games kisoissa vuonna 2007 suomalaisten menestys jatkui edelleen erinomaisena, tuloksena oli mitalisijoja aina kirkkaimmasta, kullasta muihin arvosijoihin.

 

Huittisten Ratsastuskeskus on useiden vuosien ajan järjestänyt maajoukkuevalmennukset ja SM-kilpailut sekä leirejä uusien harraste- ja kilparatsastajien löytämiseksi. Tarjolla on myös ratsastusta harrastuksena vaikeavammaisille ja muutoin liikuntaesteisille.  Hevonen antaa jalat hänelle, jolla ei muutoin ole mahdollisuutta kävellä!

 

 

VARSA VUONNA 2008

 

 

Varsa osallistuu aktiivisesti Ratsastajainliiton Lounais-Suomen aluejaoston toimintaan, tällä hetkellä seuralla on kaksi edustajaa aluejaostossa. Varsalla on myös lukuisia lisenssin lunastaneita toimihenkilöitä, mm. ratamestari, estetuomareita ja stewardeja. Alue-estekisojen järjestämisessä olemmekin toimihenkilöiden suhteen  ”omavaraisia”.

Kansallisten kisojen lisäksi on järjestetty lukuisia alue- ja seurakisoja sekä Pollux-estekisa ja merkkisuoritustilaisuus.  

 

Kehitysvammaisten Huittisissa pidettyjen SONG 2008 -kisojen ratsastuslajien järjestelytehtäviin osallistui lukuisia varsalaisia yhtenä paikallisista yhdistyksistä, jotka omalla panoksellaan mahdollistivat näiden kisojen toteutumisen. Ratsastussuoritukset sujuivat mallikkaasti ja menestyksekkäästi, kiitos sujuvien järjestelyiden.

 

KATSE TULEVAISUUTEEN

 

 

Tärkeintä on menneestä siirtää katse tulevaisuuteen. Tulevaisuuteen voidaan katsoa luottavasti. Jäsenmäärä on asettunut vakaalle tasolle huolimatta v. 1994 lopulla tapahtuneesta notkahduksesta, joka aiheutui KT-Tallin Ratsastajien rekisteröidyttyä omaksi seurakseen. Vuodesta 1996 alkaen toimintasuunnitelmaan on kirjattu laajakatseisella tavalla seuran olemassaolon strateginen päämäärä:  edistää ratsastusurheilua niin, että mahdollisimman moni saa itselleen tyydytyksen harrastus-, kunto-, kuntoutus-, liikunta- ja urheilumuotona. On nähty varsin laajasti ratsastuksen ja sen harrastajien moni-ilmeinen olemus.  Varsan johtokunta toivoo jäseniltään aktiivista osallistumista seuran järjestämiin tapahtumiin, sekä ehdotuksia siitä, mitä seuran puitteissa halutaan tehdä. Kun seuralla on tyytyväisiä ratsastajia jäseninään, SEURA VOI HYVIN.